Mistä tietää, mikä työpaikalla on laillista ja mikä ei? Voidaanko toimia niin kuin ennenkin? Mistä uusi esimies ja työnantajan edustaja, vaikkapa juuri aloittanut työnjohtaja, voisi lähteä liikkeelle?

Kuten monessa muussakin asiassa, myös esimiestyössä tuntuu usein helpolta ratkaisulta tehdä asiat niin kuin aiemminkin. Ennustettavuus ja johdonmukaisuus ovatkin sinänsä hyvän esimiehen piirteitä.

Vanhat tutut ratkaisut eivät kuitenkaan aina ole mahdollisia eivätkä välttämättä edes laillisiakaan: maailma muuttuu.

Muutoksia ei silti yleensä kannata toteuttaa yllätyksellisesti.

Esimerkki: Jos työpaikalla on tähän asti sallittu tietty kirjoitettujen ohjeiden vastainen toiminta ja sitä kautta on syntynyt uusia sääntöjä ja oikeuksia, ei totuttuun toimintaan ole syytä puuttua ”ryhtiliikkeestä” etukäteen ilmoittamatta – eikä myöskään takautuvasti.

Yksi esimiesten velvollisuuksista onkin viestiä tulevista muutoksista. Esimiehen tärkeisiin tehtäviin kuuluvat myös muun muassa innostaminen ja kannustaminen sekä työnteon edellytysten parantaminen ja turvaaminen.

Omien toimintamahdollisuuksien (ja niiden rajojen) tiedostaminen on tehtäviensä tasalla olevan esimiehen merkki. Se vaatii usein laajaa vuorovaikutusta työyhteisössä, jotta tasapuolisuus toteutuisi. Yksi tiimi tai sen jäsen ei saisi perusteetta toimia täysin eri tavalla kuin muut.

Hyvä esimies huomioi sääntöjen ja sopimusten noudattamista valvoessaan myös sen, että tasapuolisuutta on usein toimia samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla – mutta erilaisissa tilanteissa saattaa olla mahdollista menetellä eri tavalla. Tasapuolisuus ei tarkoita tasapäistämistä.

Esimies ei missään tapauksessa saa kiusata. Normaali työnjohto-oikeuden käyttäminen ei kuitenkaan ole kiusaamista.

Esimerkki: Kiusaamista voi olla se, jos esimies toistuvasti kielteiseen sävyyn puuttuu jopa merkityksettömiin yksityiskohtiin tai antaa keskenään ristiriitaisia ohjeita, joita kaikkia vaatii noudattamaan.

Esimiehillä on lukuisten kieltojen, vastuiden ja velvollisuuksien lisäksi kuitenkin myös tukku oikeuksia, joista kannattaa olla tietoinen. Kun sekä johtamisopit että juridiset perustiedot ovat hallussa, esimies voi aiempaa rauhallisemmalla mielellä keskittyä päivittäiseen työhönsä.

Mikä sitten voisi olla uudelle esimiehelle ensimmäiseksi kerrottava perusoikeus? Sellainen, jonka olemassaolosta hän voisi vielä myöhemminkin silloin tällöin muistuttaa sekä itselleen että muille?

Mielestäni tämä: koska työnantaja maksaa palkan, työnantajalla on oikeus myös vaatia vastinetta. Yksi työnantajan – ja esimiehen työnantajan edustajana – oikeuksista onkin edellyttää työntekoa.

Esimerkki: Kuten nimityskin jo kertoo, työntekijän päävelvollisuus on tehdä työtä.

Tätä velvollisuutta on avattu tarkemmin muun muassa työsopimuslaissa, jonka mukaan työntekijän on toimittava lojaalisti työnantajan intressien ja tavoitteiden toteuttamiseksi, noudatettava huolellisesti niitä määräyksiä, jotka työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta ja vielä vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

Toisaalta nykyään painotetaan paljon myös yhdessä sopimista: työpaikka on kaikkien siellä toimivien yhteisö ja sanelupolitiikka koetaan monelta osin vanhentuneeksi johtamistavaksi.

Kuitenkin, jos työnantajan ja työntekijän käsitykset eri osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista eroavat toisistaan, työnantajan tulkinnan noudattaminen on pääsääntö, kunnes mahdollinen riita-asia on ratkaistu. Tätä kutsutaan työnantajan tulkintaetuoikeudeksi.

Esimerkki: Esimiehen määräämistä työtehtävistä kieltäytyminen saattaa jopa antaa työnantajalle oikeuden työsuhteen päättämiseen.

Mitä tehtäviä esimies sitten saa määrätä? Ei mitä tahansa – eikä kuinka pitkäksi aikaa tahansa.

Työsopimuksessa määritellään, mitä työtä henkilö tekee. Toisaalta kaikkia tehtäviä ei välttämättä kannata luetella yksityiskohtaisesti etukäteen. Siksi monessa työsopimuksessa lukeekin, että työntekijän työtehtäviin kuuluvat ”myös muut työnantajan määräämät tehtävät”.

Tarkat työtehtävät määräytyvätkin usein vasta käytännössä. Eri ihmisillä on eri vahvuudet ja samanlaisen sopimuksen tehneet henkilöt voivat samalla työpaikalla hoitaa keskenään eri vastuita.

Mitä merkitystä sillä on?

Esimerkki: Työtehtävillä on merkitystä muun muassa silloin, kun selvitetään jonkin tietyn työehtosopimuksen mahdollista soveltuvuutta työsuhteeseen.

Myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava (mahdollisesti voimassa olevan) yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää työtä. 

Pääsääntöisesti työehtosopimuksilla turvataan työntekijöiden oikeuksia. Muutenkin oikeusjärjestelmämme lähtökohtaisesti suojelee työntekijää heikompana osapuolena.

Esimerkki: Epäselviä työsopimusehtoja tulkitaan yleensä niiden laatijan eli käytännössä työnantajan vahingoksi. Esimiehen on käytännössä turha vedota vaikkapa koeaikaan, jos sitä ei selkeästi lue kirjallisessa työsopimuksessa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaan kauppakamarilehdessä 1/2019.